Suomessa on viime vuosina kuollut vuosittain väkivallan seurauksena keskimäärin 13 alle 30-vuotiasta (18-29 v.) nuorta. Alle 18-vuotiaita on surmattu keskimäärin viisi vuodessa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Henkirikos aiheuttaa merkittävää kärsimystä ja haittoja uhrien läheisille, sekä usein myös pelkoa laajemminkin yhteisössä.
Nuorten henkirikollisuus on yhteydessä perheen heikkoon sosiaaliseen asemaan, päihdeongelmiin ja muihin haasteisiin. Väkivallan riskitekijöitä ovat myös nuoren omat varhain ilmenevät päihdeongelmat, kouluvaikeudet, alttius aggressioon ja rikoksiin sekä mielenterveyden häiriöt. Tutkimusten mukaan samat tekijät lisäävät sekä riskiä käyttää väkivaltaa että riskiä joutua sen uhriksi.
Henkirikollisuutta on Suomessa tutkittu verraten paljon, mutta emme tiedä tarpeeksi nuorista ja erityisesti nuorista väkivallan uhreina, jotta väkivaltakuolemia voitaisiin ehkäistä. Ulos epätoivosta -hankkeen väkivaltaan keskittyvässä työpaketissa vastataan tähän tietotarpeeseen tutkimalla nuoriin kohdistuneiden ja heidän tekemiensä henkirikosten riskitekijöitä ja elämänkulun käännekohtia. Konsortion perusajatuksen mukaisesti työpaketti vertailee sosiaalisen kuolemansyyntutkimuksen lähestymistavan kautta, millaisia yhteisiä tekijöitä löytyy väkivaltaisten, itsemurha- ja huumeiden aiheuttamien kuolemien taustalta.
Koko väestölle suunnatut uhrikyselyt antavat tietoa lievästä, eivät niinkään vakavasta väkivallasta. Vakavimman väkivallan tutkimus käyttää keskeisesti rekisterilähteitä. Virallisrekistereihin nojautuvan tutkimuksen haasteeksi on muodostunut ulottaa riskitekijöiden tutkimus sellaisiin sosiaalisiin prosesseihin, yksilöiden alttiuksiin ja lopputulemiin, joista ei jää ainakaan systemaattisesti merkintöjä viranomaistoiminnan yhteydessä syntyviin tietoihin. Siksi väkivaltaa tarkasteleva työpaketti täydentää viralliskontrollin tietosisältöjä yhdistämällä laadullisia aineistoja, kyselyaineistoja ja virallisrekistereitä.
