Kotimaisessa rikoksentorjunnan tutkimuksessa on saatu tutkimusnäyttöä neljän toimenpiteen vaikuttavuudesta. Nämä neljä toimenpidettä ovat (1) KiVa Koulu -hankkeen mukainen kiusaamisen ehkäisy, (2) alle 18-vuotiaille rikoksentekijöille suunnattu moniammatillinen Ankkuritoiminta, (3) poliisin kohdennettu tehovalvonta nuorten vapaa-ajan vieton riskikeskittymissä sekä (4) osallistuminen toisen asteen koulutukseen peruskoulun jälkeen.
Tieto käy ilmi juuri julkaistusta raportista, joka kokosi suomalaista vaikuttavuustutkimusta sisältävästä FINPREV-tietokannasta tietoa nuorten rikollisuuden ehkäisyn keinoista.
”Nuorten rikokset kohdistuvat usein toisiin nuoriin, joten rikosten tekemisen ehkäisy on myös uhrikokemusten ehkäisyä”, korostaa raportin laatinut väitöskirjatutkija Aaro Beuker Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksissa, joissa ei ole ikärajausta nuoriin, vaikuttaviksi on arvioitu opioidikorvaushoito sekä ehdollinen ja ehdoton vankeus. Näiden toimien soveltuvuutta nuorten rikollisuuden ehkäisyyn ei voida arvioida. Sakkojen osalta puolestaan on saatu eri suuntiin viittaavaa tutkimusnäyttöä.
”On mahdollista, että eri ikäryhmien rikollisuuteen vaikuttavat eri toimet. Ulos Epätoivosta -hankkeessa nuoruus on määritelty laajasti, tarkastelemme alle 30-vuotiaita, ja toisaalta pienimmät lapset eivät ole hankkeen kohderyhmää”, Beuker muistuttaa.
Beukerin mukaan rikosseuraamusten vaikuttavuudesta tarvittaisiin lisää tutkimusta, johon voisi sisältyä myös ikätäsmennyksiä. Eri toimien vaikuttavuutta on myös tärkeä arvioida nimenomaan Suomessa, sillä ulkomainen tutkimus ei välttämättä ole yleistettävissä suomalaisiin oloihin.
FINPREV-tietokanta kokoaa kotimaista vaikuttavuustutkimusta
Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti KRIMO perusti vuonna 2016 yhdessä rikoksentorjuntaneuvoston kanssa kotimaista vaikuttavuustutkimusta koostavan FINPREV-tietokannan. Tietokannan tavoitteena on kotimaisen vaikuttavuustavoitteen yhteismitallinen koostaminen.
”Tietokannan erityispiirre on, että se kattaa kaikki tavat ehkäistä rikollisuutta, siis kaikille suunnatut toimet, riskiryhmille suunnatut toimet ja rikoksentekijöille suunnatut toimet, myös rangaistukset”, toteaa kriminologian professori Janne Kivivuori, joka teki aloitteen tietokannan perustamiseen toimiessaan Rikoksentorjuntaneuvoston tutkimusjaoston puheenjohtajana.
Tietokanta perustuu tutkijoiden itse antamiin tietoihin, mutta sen tallennusalusta tekee eri tutkimuksista vertailukelpoisia. Kivivuoren mukaan erityisen tärkeä tavoite FINPREVin kehittämisessä on ollut tutkimusasetelmien erittely.
”Tutkimusten kyky osoittaa syysuhde toimen ja vaikutuksen välillä vaihtelee”, Kivivuori toteaa. ”Siksi tiedon koostamisessa on tärkeää huomioida tutkimusnäytön taso.”
Lisätietoja
Beuker, A. & Kivivuori J. & Raeste A. (2024). Mitkä toimenpiteet vähentävät rikollisuutta? Rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen tietokantaan 2016–2024 tallennetut vaikuttavuustutkimukset. Katsauksia 63/2024. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsingin yliopisto.
Aaro Beuker
väitöskirjatutkija
aaro.beuker@helsinki.fi