Huumeiden käyttö liittyy nuorten (15–29 v.) henkirikoskuolemiin huomattavasti voimakkaammin kuin aikuisiin uhreihin. Aikuisiin kohdistuva henkirikollisuus taas liittyy useammin alkoholin käyttöön.
Tuoreesta tutkimuksestamme kävi myös ilmi, että nuoriin kohdistuvat rikokset on tehty useammin ampuma-aseella kuin aikuisiin kohdistuvat. Aikuisiin kohdistuviin henkirikoksiin verrattuna ne tapahtuvat myös useammin julkisilla paikoilla ja niihin liittyy yleisemmin kytköksiä muuhun laittomaan toimintaan sekä uhkauksia uhrin ja tekijän kesken.
Nuoriin kohdistuvat henkirikokset eivät kaikilta osin vastaa aiempaa kuvaa tyypillisestä suomalaisesta henkirikoksesta, mikä on tärkeää ymmärtää nuorten henkirikoskuolemien ehkäisyssä. On myös tarpeen saada vielä lisää tutkimustietoa sekä tekijän että uhrin päihteidenkäytön mahdollisesta merkityksestä henkirikokseen johtavissa tapahtumaketjuissa.
Tutkimuksemme ei suoraan kerro siitä, miten nuoriin kohdistuvaa henkirikollisuutta voidaan vaikuttavasti vähentää. Epäsuorasti tulokset ja kansainvälinen tutkimus kuitenkin viittaavat siihen, että huumausaineiden käytön vähentäminen, poliisin riittävät resurssit toteuttaa kohdennettua valvontaa ja aseiden saatavuuden vähentäminen voivat vähentää nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa. Väkivallan ehkäisyssä on tärkeää yhdistää rikosseuraamusjärjestelmän toimia ja ennalta ehkäisevää päihdepolitiikkaa.
Tutkimuksessa aineistona käytettiin Henkirikollisuuden seurantajärjestelmää. Sen avulla vertailtiin nuoria (15–29 v.) ja aikuisia (30+), jotka olivat joutuneet henkirikoksen uhriksi vuosien 2002-2018 aikana (N=1633).
Kivivuori, J. & Tanskanen, M. & Suonpää, K. & Raeste, A. (2024). Comparing youth and adult homicide victimization in Finland 2002–2018: A latent class approach. Nordic Journal of Criminology. https://doi.org/10.18261/njc.25.1