”Olkaa kunnianhimoisia ja antakaa äänenne kuulua”, kehotti Ulos epätoivosta -hankkeen kansainvälinen tieteellinen tukiryhmä (Scientific Advisory Board, SAB), kun se kokoontui Helsingissä juuri ennen juhannusta.
Kahden päivän tiivis seminaari kokosi yhteen konsortion tutkijat ja kansainvälisen tukiryhmän keskustelemaan nuorten ennenaikaisista kuolemista ja niiden taustalla vaikuttavista rakenteista ja mekanismeista. Tukiryhmän viesti oli selkeä: hanke on ainutlaatuinen, monipuolinen ja sillä on painavaa sanottavaa – myös kansainvälisesti.
Tieteellinen tukiryhmä tuo konsortiolle tutkimuksen tukea eri tieteenalojen ja lähestymistapojen asiantuntijoilta eri maista. Ulos epätoivosta -konsortion tieteellisen tukiryhmän puheenjohtajana toimii Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio. Muut jäsenet ovat
- professori Marieke Liem, Leidenin yliopisto
- professori Aileen O’Gorman, University of West of Scotland
- apulaisprofessori Michael Shiner, London School of Economics
- professori Stefan Timmermans, Kalifornian yliopisto
- professori Merete Nordentoft, Kööpenhaminan yliopisto (ei päässyt paikalle Helsinkiin).
Juuri seminaaripäivien alla varmistui myös, että YOUNG-ohjelmaan kuuluvan hankkeen ensimmäisen rahoituskauden työ ja tulevaisuuden suunnitelmat on katsottu ansiokkaiksi ja rahoitus varmistui ohjelmakauden loppuun vuoden 2028 syyskuuhun asti.
Sosiaalinen kuolemansyyntutkimus vaikeiden ilmiöiden äärellä
Hankkeen keskeinen lähestymistapa on sosiaalinen kuolemansyyntutkimus (social autopsy), ja siinä tarkastellaan huumeisiin, väkivaltaan tai itsemurhaan kuolleiden nuorten elämänkulkuja laajasti sosiaalisista ja poliittisista näkökulmista. Seminaari alkoikin lähestymistavan keskeisen kehittäjän Stefan Timmermansin puheenvuorolla sosiaalisen kuolemansyyntutkimuksen metodologiasta.
Hän totesi, että jo tieteellinen julkaiseminen muuten näkymättömiin jäävistä kuolemista ja niiden taustatekijöistä kehystää niitä uudelleen ja on vaikuttamista. Sosiaalinen kuolemansyyntutkimus luo yhteiskunnallista muutosta haastamalla perinteiset näkemykset kuolemien syistä.
Tiiviit päivät, syvät keskustelut
Seminaarin kaikkiaan 15 puheenvuoroa pureutuivat muun muassa nuorten väkivalta- ja huumekuolemien taustatekijöihin, mielenterveyspalveluiden saatavuuteen, rekisteriaineiston ja kvalitatiivisen aineiston käyttöön, chat-palveluihin nuorten tukena, kommunikaatio-ongelmiin kodin, koulun ja oppilaan välillä sekä nuorten näkökulmiin toivosta ja toipumisesta. Kansainväliset vieraat käsittelivät omissa alustuksissaan metodologisten kysymysten lisäksi huumekuolemia, huumeiden ja väkivallan yhteyksien teoreettista jäsentämistä ja poliisityötä.
”Asiat voisivat muuttua, jos muu järjestelmä tarttuisi nuoriin yhtä pontevasti kuin rikosoikeus” , totesi Aileen O’Gorman puheenvuorossaan.
Tieteellinen tukiryhmä oli vaikuttunut hankkeen ja sen aineistokokonaisuuden laajuudesta ja aidosta, tiiviistä yhteistyöstä eri työpakettien ja eri menetelmillä aihetta lähestyvien tutkijoiden kesken.
Seminaariviikolle osui laaja lentoliikenteen lakko, mikä aiheutti reippaasti lisätunteja järjestelyihin. Lopulta kaikki osallistujat saatiin Suomen kamaralle ajoissa. Kannustuksena muille konsortioille todettakoon, että hyvienkin etäyhteyksien aikana on joskus vaivan arvoista kutsua matkojenkin takaa keskeiset yhteistyökumppanit samaan tilaan.
”Oli harvinaisen antoisa tilaisuus, kun saatiin alan kansainvälisiä huippututkijoita kahdeksi päiväksi paikalle keskustelemaan ja kommentoimaan omaa käynnissä olevaa hanketta”, summaa Ulos epätoivosta -konsortion johtaja Pekka Hakkarainen.