Nuorten päihteiden käytöstä löytyy paljon informaatiota, varoittavia esimerkkejä ja ajankohtaista tilastotietoa, ja hyvä niin. Mutta mitä nuoret haluaisivat itse kertoa päihteistä ja niiden käytöstä aikuisille? Kysyin tätä kahdelta Osallisuuden ajan kehittäjäryhmään kuuluvalta nuorelta, joilla on omakohtaista kokemusta päihteidenkäytöstä.
Mitä toivot, että jokainen sosiaalialan ammattilainen tietäisi päihteistä?
Nuori 1: Olisi hyvä, että ammattilaiset etsisivät tutkittua tietoa addiktiosta ja tutustuisivat esimerkiksi vertaistukiryhmiin, jonne ohjata asiakkaita. Jokaisen tulisi ymmärtää, että jos nuori käyttää päihteitä, hänellä on siihen joku syy. Pitäisi osata hoitaa tätä syytä, eikä aina vaan rangaista.
Lisäksi täytyy hyväksyä, jos ihminen ei siinä hetkessä halua lopettaa käyttämistä, sillä ihmistä ei voi pakottaa lopettamaan. Sen sijaan ihmistä voi auttaa hänen elämänsä muiden osa-alueille kohdistettu tuki. Päihteidenkäyttäjälle täytyy silti antaa päätösvalta omasta elämästään. Jos ihminen päätyy hakemaan apua päihteiden käyttöönsä, ongelmaa ei saa koskaan vähätellä. Siinä hetkessä pitäisi antaa kaikki tuki ja apu, jotta hän saisi lopetettua käyttämisen. Jos joutuu odottamaan viikkoja, tai edes päiviä, niin motivaatio voi lopahtaa ja mieli muuttua. Pahimmassa tapauksessa ihminen ehtii odottaessaan kuolemaan esimerkiksi yliannostukseen.
Nuori 2: Sosiaalialan ammattilaisten tulisi ymmärtää, että riippuvuus on sairaus, ei oma valinta. Se että kokeilee päihteitä omasta tahdosta, ei tarkoita, että omasta tahdosta jää niihin koukkuun. Toinen oleellinen asia on, että päihteiden käyttöä ei aina voi nähdä ulospäin. Henkilön ulkonäöstä tai yleisestä habituksesta ei voi aina päätellä onko kyseinen henkilö päihteiden vaikutuksen alaisena. Toivon myös, että ammattilaisilla olisi kyky ymmärtää erilaisia syitä ja seurauksia, jotka ovat johtaneet päihteiden käyttöön. Asioista pitäisi puhua niiden oikeilla nimillä. Ymmärrystä tarvitaan myös siihen, ettei lopettaminen lähde kenestäkään muusta, kuin päihderiippuvuudesta kärsivästä ihmisestä itsestään. Toki ympäristö ja ihmiset ympärillä voivat siinä auttaa.
Mikä kaikki vaikuttaa päihdekokeiluihin tai pidempiaikaiseen päihteiden käyttöön?
Nuori 1: Päihdekokeiluja voivat edesauttaa kaveriporukat ja vanhemmat sisarukset. Jos kasvaa ympäristössä, jossa päihteitä käytetään paljon, niin myös se voi lisätä kiinnostusta päihteitä kohtaan. Joskus on myös tilanteita, joissa nuori sijoitetaan paikaan, jossa muut käyttävät päihteitä. Tällöin nuoren omakin paine kokeilla tai käyttää päihteitä kasvaa. Voi olla, että päihteitä käyttävästä porukasta tulee nuoren ensimmäinen yhteisö, johon hän tuntee kuulevansa. Joskus päihteiden käyttö voi olla suoraa itsetuhoisuutta, joskus niistä taas halutaan boostia hauskanpitoon. Oli miten oli, jos juurisyytä ei lähdetä hoitamaan, niin käyttö mitä luultavammin jatkuu.
Nuori 2: Päihdekokeiluihin vaikuttavat sosiaalinen paine ja ympäristö sekä mallit huoltajien tai läheisten päihteiden käytöstä. Päihteiden käyttöön saattaa ajaa taustalla olevat traumat, joihin nuori hakee päihteistä pakokeinoa. Päihteiden avulla on helppo turruttaa tunteet ja jättää siten vaikeat asiat käsittelemättä. Pidempiaikaiseen päihteiden käyttöön ja riippuvuuden syntyyn voivat myös vaikuttaa omat geenit.
Millaista on hyvä päihdekasvatus?
Nuori 1: Tärkeää olisi ottaa nuoret mukaan keskusteluun. Dialogisuus toimii päihdekasvatuksessa paremmin kuin yksipuolinen valistus. Päihdekasvatuksen pitää perustua tutkittuun tietoon, ei pelotteluun ja torumiseen. Tärkeää olisi myös avata sitä, miksi joku käyttää päihteitä ja mitä hän siitä saa, mutta painottaa sitä, mistä muualta voi saada samat hyödyt.
Nuori 2: Hyvä päihdekasvatus pitää sisällään asioista oikeilla nimillä puhumisen. Totuutta ei saa värittää, eikä myöskään pitäisi yleistää. Ympäristön merkitystä on syytä korostaa.
Miten toivoisit, että päihteitä kokeileva tai käyttävä nuori kohdattaisiin?
Nuori 1: Molempia samalla tavalla. Jos nuori kokeilee päihteitä, hän tarvitsee tukea – turvallisen aikuisen, jonka kanssa miettiä hyötyjä ja haittoja. Yhdessä tulisi miettiä ja keksiä mielekästä tekemistä päihteiden käytön sijaan. Turvallinen aikuinen kaiken a ja o, ettei nuoren tarvitse piilotella ja pelätä rangaistusta. Aikuisen tulisi aina muistaa kohdata nuori tasavertaisena ja ymmärtäväisesti.
Nuori 2: Päihteitä kokeileva nuori kuuluu kohdata ihan kuin kenet tahansa ihmisen. On tärkeää nähdä syitä kokeilun taustalla ja muistaa, että päihdekokeilut kuuluvat monen nuoren elämään. On tärkeää puhua päihteiden käytön pitkäaikaisvaikutuksista – niin fyysisistä kuin psyykkisistäkin, kuten vieroitusoireista. Ihminen kuuluu kohdata ihmisenä, eikä päihteidenkäyttäjänä. Syyllistäminen ei auta ikinä, mutta ymmärtäminen ja kuuntelu saattaa hyvinkin auttaa. Nuoren omien toiveiden kuuntelu on tärkeää, kuten myös oikeanlaisen hoidon saaminen jo varhaisessa vaiheessa päihdeongelmaa. On liian yleistä, että apua haetaan vasta liian myöhään. Silloin sitä on vaikeampi ottaa vastaan.
Entä termit – millaisia termejä tulisi käyttää tai välttää?
Nuori 1: ”Narkkari”, ”nisti”, ”spurgu” ym. ovat haukkumanimiä. Ne ovat haitallisia ja hälventävät ihmisarvoa. Sen sijaan voi käyttää esimerkiksi termejä päihteidenkäyttäjä, huumeidenkäyttäjä tai addikti. On muistettava, että sanoilla on iso merkitys. Myös se olisi tärkeää, että huumeista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä, ei esimerkiksi ”myrkkynä”. Asioista tulisi puhua todellisuudenmukaisesti ja pelottelematta, jolloin päihdekasvatuksesta tulee heti paljon uskottavampaa.
Vinkkilista aikuisille päihdekasvatukseen:
- Etsi tietoa addiktiosta
- Tutustu paikallisiin vertaistukiryhmiin
- Pyri selvittämään juurisyy päihteidenkäytön taustalla ja hoitamaan sitä
- Hyväksy, että nuori ei välttämättä halua heti lopettaa päihteiden käyttöä
- Tue nuorta heti, kun tämä päättää lopettaa
- Muista, ettei päihteiden käyttö näy ulospäin
- Puhu päihteistä niiden oikeilla nimillä
- Vaihda päihdevalistus dialogiseen päihdekasvatukseen
- Älä puhu narkkarista tai nististä. Käytä termejä kuten päihteidenkäyttäjä, huumeidenkäyttäjä tai addikti.
Osallisuuden aika ry / järjestötyöntekijä Josefiina Pystynen ja kokemusasiantuntijanuoret
Kuuntele keskustelu aiheesta Osallisuuden ajan podcastista
Osallisuuden ajan podcast ”Osallisuus lastensuojelussa” käsittelee lastensuojeluun kytkeytyviä ilmiöitä. Kuuntele 9.11. julkaistu jakso, jossa nuorten päihteiden käytöstä keskustelemassa nuoret kokemusasiantuntijat sekä Ulos epätoivosta -hankkeen johtaja Pekka Hakkarainen: Kuuntele podcast Soundcloudissa.