Nuorille suunnattu anonyymi Sekasin chat-palvelu mahdollistaa nuorten aikuisten näkemyksien tarkastelun näköalapaikalta.
Chat-palvelu nuorten palveluohjauksen tukena
Nuoret ottavat yhteyttä matalan kynnyksen Sekasin chat-palveluun erinäisissä mieltä askarruttavissa asioissa. Yleisimpiä yhteydenoton syitä ovat paha olo, ihmissuhdeongelmat sekä arjessa selviytymiseen liittyvät ongelmat. Chat keskusteluissa ilmenee myös paljon keskustelua palveluihin ja erinäisiin tukitoimiin liittyen. Noin kolmanneksella yhteydenottajista on arvioitu olevan jokin aktiivinen hoito- tai palvelukontakti.
Maisterintutkielmassani tutkin 20–24-vuotiaiden nuorten aikuisten ilmaisemia huolia sosiaali- ja mielenterveyspalveluita kohtaan. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa nuorten ajankohtaisia näkemyksiä palveluista ja tuoda näitä esiin. Tutkimuksen aineisto kerättiin nuorten käymistä chat-keskusteluista.
Chat-palvelut tarjoavat nuorille turvallisen ja matalan kynnyksen paikan kertoa vaikeista mieltä painavista asioista myös silloin, kun huoli liittyy omiin palvelukokemuksiin tai aiempaan kontaktiin ammattilaisen kanssa. Anonyymiuden myötä nuori voi uskaltautua puhumaan asioista, joita ei välttämättä muuten uskaltaisi jakaa.
Chatin päivystäjä pystyy tarjoamaan tukea tilanteissa, joissa palvelujärjestelmä voi nuoresta tuntua monimutkaiselta, etäiseltä tai kun oman tilanteen arviointiin tarvitaan tukea.
Tutkimuksessa havaitsin, että chat tukee palveluohjausta merkittävästi. Parhaimmillaan chat-keskustelu voi rohkaista nuorta hakeutumaan tarvittavan avun piiriin tai ottamaan esimerkiksi mieltä painavan asian puheeksi omassa hoito- tai palvelukontaktissaan. Sekasin Kollektiivin vuosiraportin mukaan jopa 22 prosenttia nuorista oli rohkaistunut hakemaan apua muualta keskustelun jälkeen.
Nuoret ilmaisevat huoliaan palveluita kohtaan
Maisteritutkielmani tulokset osoittavat, että nuorten huolet liittyvät erityisesti palveluiden saatavuuteen ja riittävyyteen. Lisäksi luottamuksen puute palveluita kohtaan sekä aiemmat huonot kokemukset vaikuttavat siihen, miten nuoret suhtautuvat palveluihin ja käyttävät niitä.
Yksi suurimmista huolenaiheista on palveluiden pitkät jonotusajat. Monet nuoret kokivat, että apua ei saa tarpeeksi nopeasti, ja osa jopa luopui hakemasta tukea, koska ei uskonut saavansa sitä.
Tutkimus osoittaa, että palvelujärjestelmä kaipaa yhtenäisempiä linjauksia palveluohjaukseen sekä tiiviimpää monialaista yhteistyötä. Nykyisin palvelut jakautuvat usein omiin osa-alueisiinsa, mikä vaikeuttaa nuoren kokonaisvaltaisen tilanteen ymmärtämistä. Pahimmassa tapauksessa useita tukitoimia tarvitseva nuori saattaa jäädä vaille tarvitsemaansa apua.
Osa avun piirissä olevista nuorista ilmaisi taas saadun tukitoimen riittämättömyyttä. Etenkin tapaamiskertojen vähyys vaikutti kokemukseen tuen heikosta vaikuttavuudesta.
Myös yhteydenpito palveluihin herätti nuorissa huolta etenkin avunsaannin näkökulmasta. Kasvokkain asioiminen tai oman nimen käyttäminen tuntui joistakin nuorista vaikealta. Puhelimitse tapahtuvat yhteydenotot aiheuttavat epävarmuutta ja paineita, kun pitää muistaa asioita tai vastata tuntemattomaan numeroon.
Sen sijaan monet nuoret suosivat viestittelyä, koska se helpottaa vaikeiden asioiden käsittelyä, antaa tilaa tunteille ja mahdollistaa vastauksen harkitsemisen rauhassa.
Tutkimuksen mukaan huonot aiemmat palvelukokemukset ja ammattilaisten kohtaamattomuus nostavat nuorten kynnystä hakea apua ja heikentävät luottamusta palveluihin. Tämä voi lisätä huolta ja toivottomuutta oman tilanteen paranemisesta.
Tutkimus vahvistaa chat-palvelujen merkitystä osana nuorten aikuisten palveluita. Jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus saada riittävästi tukea aikuistumisvaiheessa.
Kenenkään ei tulisi jäädä ilman oikea-aikaista ja riittävää apua palvelujärjestelmän toimimattomuuden tai kohtaamisen puutteen vuoksi.
Palveluita kehitettäessä on tärkeää hyödyntää myös nuorten omaa asiantuntijuutta ja näkemyksiä, sillä heidän kokemuksensa auttavat rakentamaan toimivampia ja aidosti tarpeisiin vastaavia palveluja.
Essi-Lotta Hänninen
Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
Kirjoitus perustuu sosiaalityön pro gradu -tutkielmaan Digitaalinen ääni nuorilta – Chat-keskusteluissa esiintyvät huolet sosiaali- ja mielenterveyspalveluista.
Kirjoittaja oli maisterintutkielman tekemisen ajan mukana chat-tutkijoiden verkostossa, joka toimii Euroopan Unionin osarahoittaman Crisis Help and Assistance for youth during challenging Times (CH@T-YOUTH), Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Ulos epätoivosta – ratkaisuja nuorten huumekuolemien, itsemurhien ja vakavan väkivallan vähentämiseksi sekä Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten sosiaalisen kuntoutuksen tarve ja toteutuminen (HANSKU) -hankkeiden yhteydessä. Tutkielman sisältöohjaajana toimi Nuorisotutkimusseuran tutkimuspäällikkö dosentti Tuuli Pitkänen, joka vastaa Sekasin-chat tutkimusaineistosta.