Tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo, että huumeidenkäytön ehkäisyyn tarvitaan kokonaan uusia keinoja, sillä rangaistuspelote ei toimi. Niitä etsii esimerkiksi juuri käynnistynyt laaja tutkimushanke ”Ulos epätoivosta”. Hankkeessa paneudutaan nuorten huumekuolemien, väkivaltakuolemien ja itsemurhien ehkäisyyn aivan uudella otteella.
Selvitystyötä ja ratkaisuja tarvitaankin, sillä nuorten huumekuolemien tilanne on Suomessa todella huono. Ne ovat lisääntyneet huomattavasti viimeisen viiden vuoden aikana ja jopa niin, että alle 25-vuotiaiden kuolemissa Suomi on EU:n tilastokärkenä. Vuonna 2021 huumeisiin kuoli 287 henkilöä.
– Suomessa huumekuolemat ovat perinteisesti tapahtuneet nuoremman väen keskuudessa kuin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Nuorten elämää eivät helpota esimerkiksi koronan jälkeinen toipumisaika, Venäjän hyökkäys Ukrainaan tai ilmastoahdistus. Myös huumekentällä ja huumemarkkinoissa on tapahtunut paljon muutoksia, erityisesti se että netin kautta voi entistä helpommin hankkia huumeita ja että aineita on monenlaisia, Pekka Hakkarainen arvioi.
Tuoreen tutkimuksen mukaan buprenorfiinia ennen kuolemaansa käyttäneistä nuorista vain murto-osa oli ollut kontaktissa korvaushoitoon viimeisen vuoden aikana. Huumekuolemat ylipäätään tapahtuvat tyypillisesti palvelujärjestelmän ulkopuolella. Suomessa on isoja ongelmia hoitoon pääsyssä, ohjaamisessa ja hakeutumisessa.
– Nuorten huumekuolemat on laajalti yhteiskunnassa todettu vakavaksi kysymykseksi, mutta huumepoliittiset toimenpiteet ovat olleet aika lailla seisovaa vettä. Keskustelua on virinnyt, mutta parhaiden toimenpiteiden suunnittelu ei ole paljon liikahtanut. Hoitoon tosin on ohjattu lisää resursseja hyvinvointiuudistuksen myötä. On kuitenkin keksittävä uusia keinoja, joilla saataisiin ihmisiä varhaisemmassa vaiheessa hakeutumaan palveluiden ja tuen piiriin, hän painottaa.
Teksti on ote Haaste-lehden artikkelista 8.3.2023. Lue koko haastattelu: Huumepolitiikassa kilpailevat tutkimustieto ja arvot