Huumekuolemat ovat olleet kasvussa Suomessa koko 2000-luvun ajan. Erityisen hätkähdyttävää on ollut nuorten, alle 25-vuotiaiden suuri osuus. Vuosittain julkaistavien tilastojen takana on aina monta tragediaa ja turhaan menetettyjä elinvuosia.
Opioidien yliannostuksesta johtuva myrkytys on henkeä uhkaava, mutta estettävissä oleva tilanne. Huumekuolemien ehkäisyyn on olemassa tutkitusti tehokkaita jo käytössä olevia menetelmiä, kuten opioidikorvaushoito, naloksonin jakelu ja valvotut käyttötilat. Suomessa näiden menetelmien käyttöönotto ei ole edennyt toivotulla tavalla. Näiden lisäksi on olemassa myös paljon muita lupaavia menetelmiä.
Suomi on puettavan teknologian edelläkävijä
Puettava teknologia tarkoittaa erilaisia puettavia asusteita, laitteita tai välineitä, joiden avulla voidaan seurata potilaiden terveydentilaa tai joiden avulla näitä välineitä käyttävät henkilöt saavat tietoa omasta terveydestään.
Puettavaa teknologiaa on Suomessa hyödynnetty esimerkiksi vanhustenhoidossa, kotihoidossa ja urheilussa.
Huumekuolemien suuri määrä on vakava kansanterveyskriisi, jota tulee pyrkiä ratkaisemaan monin eri tavoin. Yksi uusi lupaava menetelmä huumekuolemien estämiseen voisi olla puettava teknologia, josta yhtenä varteenotettavana innovaationa on yliannostuksesta aiheutuvan elottomuuden havaitseva aktiivisuusranneke. Laite mittaa yliannostustilanteen ehkäisyn näkökulmasta tärkeitä kehon fysiologisia signaaleja kuten sykettä, hengitystä ja veren happitasoa.
Aktiivisuusranneke voisi olla helppo ja edullinen väline estämään akuutteja myrkytyskuolemia Suomessa. Niiden jakelu huumeita ongelmallisesti käyttäville ihmisille olisi helppoa. Koulutus ja jakelu voisi tapahtua asunnottomien palveluissa ja terveysneuvontapisteiden kautta.
Suomi on ollut aina ensimmäisten maiden joukossa uusien teknologioiden käyttöönotossa. Meillä on esimerkiksi Suunto, Polar ja Oura. Liikuntasovelluksia käyttää jo noin puolet suomalaisista, joten yliannostusten ehkäisyyn liittyvän rannekkeen käyttöönotolle tuskin olisi suurta kynnystä.
On aika toimia!
”They talk, we die” (He puhuvat, me kuolemme) on esimerkkislogan huumeita käyttävien ihmisten hiljaisesta protestista, jossa vaaditaan nopeita toimia yliannostuskriisin aiheuttamiin tuhansiin yliannostuskuolemiin Kanadassa. Koska puheet eivät pelasta ihmishenkiä, on aika toimia, myös Suomessa.
THL toteutti vuonna 2022 kyselyn, jossa kerättiin tietoa siitä mitä toimenpiteitä päihteitä ongelmallisesti käyttävät ihmiset pitivät tärkeinä huumekuolemien ehkäisyssä. Kaikki haastateltavat pitivät älyrannekkeiden käyttöä varteenotettavana tapana ehkäistä tapaturmaisia myrkytyskuolemia. Vastaajat ehdottivat, että rannekkeen tulisi olla huomaamaton, neutraali, helppokäyttöinen ja mielellään myös hyvännäköinen ja sen tulisi olla sellainen, jolla ei ole jälleenmyyntiarvoa.
Suomessa suuri osa kuolemaan johtavista yliannostuksista tapahtuu henkilön ollessa yksin, tai henkeä uhkaavassa tilanteessa paikalla olevat muut henkilöt eivät tunnista tai huomaa yliannostuksen oireita, eivätkä pysty reagoimaan ajoissa.
Älykellon (smartwatch) tai aktiivisuusrannekkeen avulla voisi olla mahdollista varoittaa lähellä olevia henkilöitä havaitsemaan yliannostustilanne ja hälyttämään apua paikalle. Mikäli henkilö on yksin, laite lähettää hälytyksen ennalta sovituille hätäyhteyshenkilöille.
Yksinkertaisten aktiivisuusrannekkeiden hinnat ovat tulleet nopeasti alas. Yhdysvalloissa on arvioitu, että yhden rannekkeen hinta olisi 16–20 dollaria (15–18 euroa). Suomessa on syytä aloittaa yliannostuksen tunnistavan aktiivisuusrannekkeen tutkimus- ja kehittämistyö.
Lue lisää
Kirjoitus on julkaistu THL:n Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia -blogissa 4.9.2023.
Kirjoittajat
Inari Viskari, asiantuntija, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, THL
Sanna Kailanto, erityisasiantuntija, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, THL
Tuukka Tammi, tutkimusohjelmajohtaja, Hyvinvointivaikuttajat, THL