Itsemurhaa käsittelevät anonyymit chat-keskustelut tarjoavat ikkunan nuorten kokemiin kipupisteisin kaikista paljaimmillaan.
Itsemurhakeskustelut chatissa
Mielenterveyttä tukevan verkkovälitteisen chat-palvelun suosiosta kertoo yli 14 000 käytyä keskustelua viiden kuukauden aikana. Järjestöjen ylläpitämässä valtakunnallisessa matalan kynnyksen anonyymissa chat-palvelussa 12–29-vuotiaat nuoret voivat saada päivystävältä aikuiselta tukea pahaan oloonsa, ihmissuhdeongelmiinsa tai arjessa selviytymisen haasteisiinsa. Myös nuorten itsetuhoisuutta käsittelevät keskustelut ovat yleisiä chat-palvelussa; yhteydenotoista noin joka kymmenessä keskustellaan itsetuhoisuudesta.
Tammikuussa julkaistussa vertaisarvioidussa tutkimuksessa Alix Helfer, Kati Kataja ja Tuuli Pitkänen tarkastelivat sitä, miten usein ja millä tavoin itsemurhaan liittyvät kysymykset nousevat esille nuorten anonyymeissa chat-keskusteluissa päivystäjien kanssa. Viiden kuukauden chat-tutkimusaineistossa (n = 4340), joille nuori ja päivystäjä olivat antaneet luvan, itsemurha esiintyi sanana joka kahdeksannessa keskustelussa.
Tarkempi sisällönanalyysi tehtiin 62 keskustelun pohjalta, jossa tarkasteltiin kiintiöidysti eri ikäryhmään kuuluvien tyttöjen ja poikien yhteydenottoja. Näistä noin kolmasosassa mainittiin aiempi itsemurhayritys. Joka neljännessä keskustelussa nuori puhui konkreettisesta itsemurhasuunnitelmasta.
Monenlaisia syitä kerrottiin aikomukselle päättää oma elämä. Esitetyt syyt vaihtelivat pitkittyneistä mielenterveysongelmista hajonneisiin läheissuhteisiin, koettuihin etäisiin vertaissuhteisiin sekä arvottomuuden ja ulkopuolisuuden tunteisiin. Keskustelut paljastivat nuorten kipupisteitä arimmillaan. Nuoret kuvailivat läsnäolon ja ymmärryksen puutetta, elämän peruspilareiden murtumista ja pettymyksiä.
Tarve keskustella vakavista asioista
Chatin tarkoituksena on toimia nuoren tukena monenlaisissa taitekohdissa. Havaintojemme mukaan kaikilla keskustelijoilla ei ollut aiempaa kosketusta terveydenhuoltojärjestelmään, eikä nuori tiennyt kenen puoleen kääntyä. Keskusteluista kävi ilmi, että chatista oli saanut tukea, kun tarjotut palvelut olivat tuntuneet riittämättömiltä tai muuta keskusteluapua oli tarjolla vasta viikkojen päässä. Terveyspalveluista oli myös ohjattu nuoria chat-palveluun.
Koettu kohtaamattomuus nousi esiin keskusteluissa. Jotkut nuoret kirjoittivat, ettei heidän tuskaansa ollut otettu terveyspalveluissa tosissaan. Myös ensiapuun meneminen oli tuntunut turhalta käännytetyksi tulemisen tai lyhyen laitosjakson pelossa.
Tutkimustulostemme valossa mielenterveyshaasteisiin liittyy edelleen stigmaa. Chatin anonyymiys voi tarjota suojaa vaikeaksi tai häpeälliseksi koettujen asioiden esiintuomisen. Osa nuorista kertoi ettei halunnut kuormittaa vanhempiaan tai läheisiään huonolla voinnillaan.
Chat-päivystäjillä on iso rooli nuorten kannattelijana tunne-elämän kriisitilanteissa. Kaikilla nuorilla ei ole keinoja sanoittaa pahaa oloaan, jolloin chat voi mahdollistaa oikeiden sanojen löytämisen tunteilleen.
On hyvin tärkeää, että itsetuhoisella nuorella on mahdollisuus tavoittaa kuunteleva aikuinen, esimerkiksi keskustella chatissa koulutetun päivystäjän kanssa. Jokainen itsemurhaan liittyvä viittaus on syytä ottaa vakavasti. Itsetuhoisen nuoren kohtaaminen chatissa vaatii ammattitaitoa, ja keskustelut voivat olla rankkoja myös päivystäjille.
Nuorten palveluita kehittäessä on syytä kuunnella nuoria ja ymmärtää tämän päivän nuoruutta. Monet nuoret ovat kuormittuneita koronapandemian jälkeisessä uudessa normaalissa, jota varjostavat poliittiset konfliktit, taloushuolet ja ilmastonmuutoksen hälytysmerkit. Vakiintunut epävarmuus luo säröjä oman paikansa ja polkunsa löytämiseen. Elämän tulisi näyttää tulevaisuudessa houkuttelevalta. Siipiä ei tule leikata ennen kuin niitä pääsee kokeilemaan.
Alix Helfer
Nuorisotutkimusseura
Tutkimusta rahoitti strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä sekä Euroopan Unionin osarahoittama ERASMUS + KA220-CHAT-YOUTH-hanke (2023-1-FI01-KA220-YOU-000153237). Tutkimusta tehtiin Nuorisotutkimusseurassa (STN no. 352603) osana Ulos epätoivosta -tutkimusta (STN no. 352600).
Tutustu tutkimusjulkaisuun:
Alix Helfer, Kati Kataja, and Tuuli Pitkänen (2025) When Despair Takes Over: Suicide Conversations in an Online Counseling Chat Service for Youth. CHILD & YOUTH SERVICES. https://doi.org/10.1080/0145935X.2024.2437758
Ulos epätoivosta -hankkeen viidennessä työpaketissa pureudutaan syvemmälle palvelujärjestelmän katveisiin nuorten huumekuolemien, itsemurhien ja väkivaltakuolemien ehkäisyn näkökulmasta. Monipuolinen tutkimusaineisto on koottu rekistereistä, chat-keskusteluista sekä etnografisella menetelmällä.
YTM Alix Helfer tekee väitöskirjatyötään Ulos epätoivosta -hankkeessa.
Jos elämä tuntuu ikävältä – älä jää tämän kanssa yksin.
Sekasin-chat on suunnattu 12–29-vuotiaille nuorille https://sekasin.fi/