Hankkeemme raportoi marraskuun lopulla Strategisen tutkimuksen neuvostolle tähänastista toimintaa vaikuttavuuskertomusten muodossa. Kokosimme vaikuttavuustavoitteidemme mukaisesti kolme erillistä kertomusta, joissa jokaisessa tavoitteita kohti etenemistä tarkastellaan yhteiskunnalliseen haasteeseen vastaamisen, monitieteisen tutkimuksen ja yhteistyön sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen näkökulmista.
Vaikuttavuuskertomus 1: Alan tutkimustoiminnan edistäminen
Yhteiskunnallinen haaste
Monipuoliseen datakombinaatioon, mixed methods -metodologiaan ja datatieteen moderneihin menetelmiin perustuvat tutkimushankkeen tieteelliset tulokset tuottavat arvokkaan lisäpanoksen tutkimuskirjallisuuteen huumekuolemien, väkivaltakuolemien ja itsemurhakuolemien sekä nuorisotutkimuksen alueilla.
Hankkeessa on käynnistetty Pathways to Early Death (PAD) -rekisteriaineiston valmistelu. Aineiston kohdejoukon muodostavat alle 30-vuotiaat nuoret, jotka ovat kuolleet tai olleet lähellä kuolla huumeisiin, väkivaltaan tai itsemurhaan vuosina 2019–2021 sekä näille poimittu verrokkiväestö. Aineistoon yhdistetään tietoja useista kansallisista rekistereistä ja se sisältää laajasti mm. sosioekonomiseen taustaan, terveyteen, terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttöön, sosiaalietuuksiin sekä rikollisuuteen ja tuomioihin liittyvää yksilötason seurantatietoa. Valmistelu on edellyttänyt eettistä ennakkoarviota sekä yhteistyötä eri rekisterinpitäjien kanssa. Kansainvälisestikin harvinaislaatuinen aineisto tulee mahdollistamaan uudenlaisia analyyseja.
Kvalitatiivisen haastatteluaineiston valmistelut on tehty ja aineiston keruu alkanut. Työpaketeissa 2, 3 ja 4 haastatellaan uhrien läheisiä, läheltä piti –tilanteista selvinneitä nuoria aikuisia (18–29-vuotiaat) ja tematiikan parissa työskenteleviä viranomaisia ja muita ammattilaisia. Haastatteluja tehdään yhteensä noin 90 ja haastateltavat rekrytoidaan hankkeen sidosryhmien avustuksella. Haastatteluissa käsitellään ennenaikaisen kuoleman lisäksi nuoren sosiaalista, institutionaalista ja kulttuurista ympäristöä sekä nuorta yksilönä.
Kvalitatiivista aineistoa kerätään myös tutkimusosuudessa, missä selvitetään nuorten kokemuksia palvelujärjestelmästä ja palveluiden saavutettavuudesta (WP5). Syksyllä 2023 on käynnistetty etnografian, valokuva-analyysien ja niihin liittyvien nuorten ja työntekijöiden haastattelujen valmistelu ja toteutus. Lisäksi on analysoitu valmiina käytössä olleita aineistoja: Sekasin chat –aineistoa (4500 keskustelua, 180 000 riviä) ja RIPE rekisteriaineistoa (11000 aikuista päihdehoidon asiakasta ja 1100 heidän mukanaan hoidossa ollutta lasta).
Työpaketissa 3 on käynnistetty nuorten vankien kysely Rikosseuraamuslaitoksen kanssa. Työpaketissa 6 on selvitetty mahdollisuuksia ja rajoituksia avoimen tieteen käytäntöjen edistämiseksi hankkeen puitteissa, erityisesti liittyen avointen ja sensitiivisten tutkimusaineistojen käsittelyyn ja yhdistämiseen, sekä laadullisten ja määrällisten tutkimusmenetelmien avaamiseen. Lisäksi on jatkokehitetty hankkeessa käytettäviä tieteellisiä ohjelmistoja (eurostat, pxweb) tilastoviranomaisten tarjoaman avoimen datan hyödyntämiseen tutkimuksessa. Hanketta ja siihen liittyviä datatieteen kysymyksiä sekä erilaisia substanssikysymyksiä on esitelty tieteellisissä konferensseissa.
Monitieteinen tutkimus ja yhteistyö
Social autopsy -lähestymistapa kohdistaa huomion nuorten sosiaalisiin maailmoihin ja olosuhteisiin, mikä luo yksilöllisen haavoittuvuuden ylittävää lisätietoa. Kolmen eri kuolemaluokan vertailuasetelma on sosiaalisessa kuolemansyytutkinnassakin uusi ja innovatiivinen (horizontal social autopsy). Huume-, väkivalta- ja itsemurhakuolemien yhteisten ja erottavien sosiaalisten, kulttuuristen ja poliittisten taustatekijöiden tarkastelu vahvistaa tutkimuksen selitysvoimaa ja luo linkkejä ja uusia yhteyksiä substanssialueiden tutkimuskirjallisuuden välille.
Rekisteriaineiston pohjalta pyritään tunnistamaan yleisiä kehityskulkuja ja haastatteluissa tavoitellaan kuvauksia nuoren elämänkaaresta ja sen keskeisistä käännekohdista. Nuorten chat-keskustelussa välittyvät nuorten kokemusmaailma ja heille tärkeät näkökulmat. Anonyymeissä keskusteluissa päivystäjien kanssa kirjoitetaan suoraan hyvin vaikeistakin asioista kuten itsetuhoisuudesta ja läheisten kuolemasta. Etnografisen ja sitä täydentävän aineiston avulla yritetään syventää haavoittuvassa asemassa olevien nuorten kokemusmaailmaa.
Vertailuasetelma on keskeisessä asemassa sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen aineiston keruussa. Huumeisiin (WP2), väkivaltaan (WP3) ja itsemurhiin (WP4) keskittyvien työpakettien välinen yhteistyö on ollut tiivistä jo aineistojen luontivaiheessa. Nuorten kokemuksia palveluista (WP5) tarkastellaan kunkin kolmen ongelma-alueen osalta.
Vertaileva asetelma ja mixed method -lähestymistapa luovat yhdessä otollisen maaperän monitieteiselle tutkimukselle ja yhteistyölle. Hanke yhdistelee käytännön työskentelyssään sosiologian, kriminologian, psykologian, psykiatrian, nuorisotutkimuksen, sosiaalipolitiikan, sosiaalityön, terveystieteen, päihdelääketieteen ja datatieteen analytiikan näkökulmia ja tutkimusperinteitä.
Yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Hankkeessa kehitetään aikaisempaa parempia käytäntöjä tutkimuksen avoimuuden lisäämiseksi (menetelmät, julkaisutavat, yhteistyömuodot, aineistot soveltuvin osin) tarkoituksena selvittää niiden soveltuvuutta ja rajoja käytännössä.
Avoimen tieteen periaatteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Tutkimuksen nykyisessä käynnistysvaiheessa olemme aktiivisesti tuoneet hankettamme esille erilaisilla kansalaiskeskustelun ja hallinnon foorumeilla. Näin olemme saaneet myös evästyksiä siihen, mihin asioihin meidän kannattaisi kiinnittää huomiota. Sidosryhmillemme järjestimme 30.10.2023 työpajatapaamisen, missä suoraan tiedustelimme heidän näkemyksiään siitä, mihin tutkimusta tulisi kohdentaa ja mitkä olisivat sen avainkysymyksiä. Olemme panostaneet myös nuorten kuulemiseen ja saaneet arvokasta lähtötason tietoa erityisesti nuorilta kokemusasiantuntijoilta.
Vuorovaikutus tiedeyhteisön kanssa on tämän vaikuttavuustavoitteen kannalta keskeistä. Hankkeen tutkijat ovat osallistuneet omien alojensa tieteellisiin konferensseihin ja seminaareihin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla (mm. ESA RN30 Youth in the post-pandemic: from experiences of inequalities to new opportunities for solidarities; 16th Annual Conference of International Society for the Study of Drug Policy 2023, Lisbon Addictions 2022, International Data Week & SciDataCon 2023). Nuorisotutkimuspäivillä 9.11. 2023 järjestimme hankkeen nimeä kantavan työryhmän. Nordic Studies on Alcohol and Drugs (NAD) -lehden kanssa olemme sopineet nuorten huumekuolemiin kohdistuvan teemanumero toimittamisesta, jonka Call for Papers on juuri julkaistu. Olemme osallistuneet aktiivisesti erilaisiin tutkijaverkostoihin (mm. Addiction and the Family International Network (AFINet), Nuorisotutkimusverkosto ja CHAT-YOUTH –hankeverkosto) sekä opintojen ja opinnäytteiden ohjaukseen eri aloilta.
Vaikuttavuuskertomus 2. Uusi tietopohja nuorten vakavan väkivallan, huumekuolemien ja itsetuhoisen käyttäytymisen ehkäisyyn
Yhteiskunnallinen haaste
Tutkimushanke tuottaa uutta tietopohjaa nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja ennenaikaisten kuolemien ehkäisyyn. Tutkimuksen tuloksena syntyvä nykyistä parempi ymmärrys nuorten ihmisten negatiivisista elämänkuluista, kohtalokkaista käännekohdista ja hälytyssignaaleista auttaa tunnistamaan ongelmia ja viitoittaa tietä uusien ratkaisujen löytämiseen.
Ensimmäiset, olemassa olevilla aineistoilla tehdyt analyysit kertovat kuolemaluokkien osittaisesta päällekkäisyydestä, esimerkiksi siitä, että nuorten väkivaltakuolemissa huumeiden käyttö on usein mukana kuvassa. Myös teoreettisen kirjallisuuden selitysmalleissa on paljon yhtäläisyyksiä ja ylimeneviä teemoja. Analyysi on käynnistetty siitä, miten nuorille suunnatut anonyymit chat-palvelut voivat tukea itsetuhoisia nuoria. Keskusteluaineistot tuottavat uudenlaista tutkittua tietoa sekä nuorten maailmasta että digitaalisista palveluista nyky-yhteiskunnassa. Oleellista on, että epätoivoiset tilanteet eivät johda nuorta toivottomuuteen, vaan toivon viriämiseen ja uusien ratkaisujen hakemiseen. On tärkeää kysyä, miten yhteiskunnan sosiaaliset ja institutionaaliset rakenteet tukevat nuoria näissä tilanteissa ja niistä selviämisessä.
Monitieteinen tutkimus ja yhteistyö
Pääaineistojen valmistuminen ja niistä tehtävät analyysit tulevat viitoittamaan tietä tarkempiin huomioihin. Tätä edistää hankkeessa tehtävä monitieteinen yhteistyö. Datatieteessä kehitetyillä menetelmillä isoista rekisteriaineistoista voidaan löytää ja paikantaa nuorten elämän käännekohtia ja niihin liittyviä hälytyssignaaleja; Turun yliopiston tutkimusryhmästä (WP6) valmistui vuoden 2023 syksyllä aikaisia hälytyssignaaleja kompleksisissa järjestelmissä käsittelevä Ville Laitisen väitöskirja, joka tarjoaa uusia tilastollisia menetelmiä ja tietoa myös tämän hankkeen käyttöön. Aikaisten hälytyssignaalien merkitystä tulkitaan sosiaalitieteiden, psykologian, psykiatrian ja päihdelääketieteen keinoin, mikä luo hyvän pohjan ehkäisyn kehittämiselle.
RIPE-rekisteriaineisto on sikäli ainutlaatuinen, että siinä on ollut seurantatutkimukseen käytettävissä myös päihdehoidossa vanhempien mukana olleiden lasten tiedot. Ylisukupolviseen ennalta ehkäisyyn tulisi panostaa, sillä yhteiskunnan auttamistoimista huolimatta monien lasten elämässä oli kasautunut vaikeuksia ja joidenkin kohdalla elämä oli menetetty. Tutkimusten julkaisuprosessit ovat vielä kesken.
Yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Nuorten ja vuorovaikutuskumppaneiden kanssa tehdään yhteistyötä uusien ehkäisymahdollisuuksien löytämiseksi esimerkiksi nuorisotyön ja osallistamisen, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä ennaltaehkäisevän poliisityön ja kriminaalihuollon kautta. Tämä lisää yhteiskunnan valmiuksia puuttua tilanteisiin, joissa riskit nuorten elämän kohtalokkaisiin kehityskulkuihin ovat suuret.
Tutkimustuloksia reflektoidaan työntekijöiden haastatteluissa ja työpajoissa. Tavoitteena on nostaa esille nuorten tilannetta ja kokemusmaailmaa sekä ammattilaisten että päätöksentekijöiden keskusteluihin ja samalla syventää tutkijoidemme tietoutta tutkimustarpeista ja ammattilaisten kohtaamasta todellisuudesta. Sidosryhmille järjestetyssä työpajatapaamisessa 30.10.2023 kartoitettiin heidän näkemyksiään siitä, millaisiin kysymyksiin ja tekijöihin hankkeen tutkimuksia kannattaisi suunnata ja millaisista seikoista heidän mielestään tällä hetkellä tiedetään liian vähän. Työpaketit ovat lisäksi tavanneet ja olleet yhteyksissä kahden kesken moniin kentän toimijoihin (mm. Sos-lapsikylä, Mieli ry, Sekaisin kollektiivi, Osallisuuden aika, Sininauhasäätiön Nuoli ja ODE, A-klinikkasäätiön Katuklinikka ja Tukikohta ry:n Nuorten tukikohta).
Hankkeessa on pantu erityistä painoa nuorten äänen kuulemiselle. Kokemusasiantuntijoita on osallistunut kaikkiin sidosryhmätilaisuuksiin ja heille on varattu ohjelmaan tila puheenvuoroille. Heidän kanssaan on myös tehty podcast-ohjelma ja nuorten parissa toimivan järjestön kanssa on kirjoitettu blogeja toistemme verkkosivuille. Varsinais-Suomen alueella toisen asteen oppilaitoksissa toteutettiin hankkeen teemoihin liittyviä Kantti-paja ryhmätöitä Studisco Oy:n kanssa.
Lisäksi hankkeesta ja sen tavoitteista on käyty keskustelua erilaisilla ammattilaisfoorumeilla (esim. Päihdepäivät). YOUNG-ohjelman muiden hankkeiden kanssa on pidetty yhteyttä tiiviisti. Siinä tavoitteena on löytää synergioita hankkeiden väliltä ja toimia yhteistyössä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Hankkeen työpakettien välisestä tiedonkulusta ja yhteistyöstä on huolehdittu kerran kuukaudessa pidettävissä koko hankkeen konsortiokokouksissa sekä työpakettien vetäjistä koostuvan työryhmän, ”Rukkasen” kokouksissa. Lisäksi työpaketit ovat osallistuneet yhteisiin tilaisuuksiin kuten aloitusseminaariin 3.2., YOUNG-ohjelman seminaariin 13.9. ja hankkeen työpajaan 30.10.
Vaikuttavuuskertomus 3. Tiedosta toimintaan
Yhteiskunnallinen haaste
Nuorten alle 30-vuotiaiden ihmisten huumekuolemat, itsemurhat ja väkivaltakuolemat vähenevät. Tämän tavoitteen toteutuminen vaatii monenlaisia toimia ja monien yhteiskunnallisten toimijoiden yhteistyötä sen eteen, että polarisaatiokehitys pysähtyy, syrjintä, eriarvoistuminen ja leimaaminen vähenevät, palvelut ovat nuorille saavutettavia ja he kokevat tulevansa kuulluiksi niissä, avun hakemisen kynnykset laskevat ja luottamus lisääntyy, ongelmiin puututaan oikea-aikaisesti, mielenterveysongelmat otetaan vakavasti, ja väkivallan ehkäisy ja huumehaittojen vähentäminen toimivat
Hankkeen metodinen lähestymistapa, sosiaalinen kuolemansyyntutkimus (social autopsy), ohjaa meitä tunnistamaan niitä kulttuurisia, poliittisia ja sosiaalisia tekijöitä, joiden vuoksi jotkut nuorista ja nuorten yhteisöistä ovat muita alttiimpia ennenaikaiselle kuolemalle. Sidosryhmätapaamisessa tuotiin esille muun muassa, että nuoren päihteistä tai väkivallasta aiheutuva kuolema on kuin hidastettu itsemurha, jossa nuori pyrkii hallitsemaan pahaa oloaan tarttumalla päihteisiin tai hakeutumalla väkivaltaisiin kaveriporukoihin. Nuoren ennenaikainen kuolema tulee silti yllätyksenä, vaikka hänelle olisi jo kertynyt historiaa ja toistuvia käyntejä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kuolemaan on saattanut johtaa pitkä, jopa ylisukupolvinen polku.
Palvelujärjestelmän välittömän puuttumisen polttopisteet tunnistetaan ja toimintakäytäntöjä muokataan akuuttien tilanteiden kohdalla.
Keskusteluissa nuorten ja ammattilaisten kanssa on toistuvasti tullut esiin se fakta, että apua tarvitsevien nuorten ja palvelujen kohtaaminen ei ole helppoa. Nuoret liikkuvat paljon, kiertävät paikasta toiseen, kohtaavat palveluja satunnaisesti siellä ja täällä. Silloin pysyvää hoitosuhdetta ei synny. Myös ammattilainen saattaa vaihtua kesken prosessin. Nuoret kokemusasiantuntijat ovat tähdentäneet, että syrjäytymisvaarassa oleva nuori tarvitsee nopeaa tukea. Palveluissa sen ajatellaan tarkoittavan ehkä viikkoja, mutta nuorelle se on jo huomenna. Nuoren pitää usein myös muokata itseään ja omia tavoitteitaan valmiiksi luotujen palvelulokeroiden mukaan, eivätkä palvelut muokkaudu nuoren tarpeisiin. Nuoren elämänpolkua ohjaa paljon se, mihin porukkaan hän päätyy, ja mitä tuo porukka tekee. Palvelut ovat kuitenkin yksilökeskeisiä. Haasteita on paljon. Kuitenkin myös vaikeisiin tilanteisiin joutuneilla nuorilla on paljon toivoa. Olennaista on se, että nuori tulee kohdatuksi ja hänen tarpeensa kuulluiksi.
Monitieteinen yhteistyö
Hanke edistää myönteistä kehitystä herättelemällä yhteiskuntaa toimintaan laajalla rintamalla. Tutkimustuloksista raportoidaan useilla eri foorumeilla (tieteelliset lehdet, perinteinen media, sosiaalinen media, tapahtumat, seminaarit, yms.) ja saatetaan mahdollisimman laajasti saataville avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti. Hankkeen tutkijat osallistuvat yhteistyössä vuorovaikutuskumppaneiden kanssa aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi ja epätoivon kierteiden katkaisemiseksi.
Tämä toiminta hyödyntää hankkeen monitieteistä kokoonpanoa, mikä on oleellisen tärkeää. Esimerkiksi nuorisotutkija saattaa kiinnittää huomiota toisenlaisiin kysymyksiin kuin vaikkapa psykiatri tai päihdelääkäri, mutta yhdessä ne edistävät ilmiön parempaa ja syvällisempää ymmärtämistä. Koska yhteiskunnan palvelut on strukturoitu ammatillisesti, on tärkeää, että ratkaisujen etsinnässä otetaan laajasti huomioon myös moniammatillisuus ja yhteistyö eri ammattitien ja niiden tiedeperustojen kanssa. Kokouksissa, työpajoissa ja keskusteluissa erilaiset tieteelliset ja ammatilliset tulokulmat täydentävät toisiaan ja eri tieteenalat laventavat näin omaa ymmärrystään. Analyyseista ja johtopäätöksistä keskustellaan koko monitieteisen hankkeen kanssa.
Tärkeä monitieteisen yhteistyön väline on myös yhteistyö YOUNG-ohjelman muiden hankkeiden kanssa, jota ollaan kehittämässä sekä hankejohtajien säännöllisissä tapaamisisissa että vuorovaikutusvastaavien kokouksissa. Yhtenä teemana on ohjelman yhteisten tavoitteiden päivittäminen nyt, kun rahoitettavat hankkeet on valittu ja ne ovat käynnistyneet. Ohjelman viisi hanketta voivat yhdessä tuottaa merkittävän kontribuution nuorten hyvinvoinnin kehittämiseen.
Yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Aktiivinen sidosryhmäyhteistyö nähdään keskeiseksi välineeksi myönteisen kehityksen aikaansaamiseksi. Hankkeen käynnistysseminaarissa helmikuussa 2023 paikalla oli runsaasti sekä yhteistyösitoumuksen antaneita että muita ammatillisia toimijoita, joiden kanssa keskustelimme laajasti nuorten tilanteesta ja tarpeettomien, ehkäistävissä olevien kuolemien torjumisesta. Hanke on saanut runsaasti positiivista huomiota mediassa, mikä on tuonut vuoden aikana mukaan uusia yhteistyökumppaneita.
Hankkeessa tutkitaan nuorten kokemuksia palvelujärjestelmästä ja palveluista. Tuloksia reflektoidaan työntekijöiden haastatteluissa ja työpajoissa. Keskustelua viritetään myös erilaisissa ammatillisissa tapahtumissa kuten valtakunnallisilla Päihdepäivillä, Nuorisotutkimuspäivillä sekä erilaisissa kuntien ja hyvinvointialueiden tilaisuuksissa. Nostamalla esille nuorten tilannetta ja kokemusmaailmaa päätöksentekijöiden joukossa pyritään herättämään kehittämistoimiin johtavaa aloitteellisuutta ja toimintaa.
Hankkeelle on perustettu verkkosivut www.ulosepatoivosta.fi, joiden kautta tietoa hankkeesta välitetään monessa eri muodossa. Uusista sisällöistä informoidaan sosiaalisen median kanavilla. Hankkeesta kerrotaan lisäksi partnereiden sivuilla ja tiedotteissa.
Hanke pitää tärkeänä käynnissä olevia valtakunnallisia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tähtääviä strategioita, toimintaohjelmia ja ammattilaisverkostoja. Näihin on luotu kontakteja ja niiden ohjausryhmissä on käyty vierailulla esittelemässä hanketta.
Laajempaan kansalaiskeskusteluun on vaikutettu toimimalla aktiivisesti tiedotusvälineiden suuntaan (haastattelut, lehtiartikkelit, podcastit yms.). Hanke on osallistunut Huumekuolemien ehkäisyn Suomen malli –nimisen toimenpidekartoituksen tuottamiseen, joka on saanut paljon huomiota osakseen.
Kansainvälistä yhteistyötä on viritetty toimijoiden kuten Child Helpline International ja verkostoitumishankkeiden kuten Crises help and assistance for youth during challenging times (CHAT-YOUTH) ja Addiction and the Family International Network (AFINet) kanssa tavoitteena kokemusten vaihto sekä hyvien käytäntöjen ja tutkitun tiedon levittäminen.