Ulos epätoivosta -hanke esitteli nostoja ensimmäisistä tuloksistaan webinaarissa tammikuussa.
Nuorten henkirikoskuolemissa useammin huumeet mukana sekä tekijä tuntematon
”Jos haluamme ymmärtää sitä, miksi vakavaa väkivaltaa tapahtuu yhteiskunnassa, meidän täytyy tekijöiden lisäksi tutkia, ketkä näitä uhreja ovat”, totesi tutkijatohtori Maiju Tanskanen Helsingin yliopistosta. Hän esitteli vielä julkaisemattomia tuloksia tutkimuksestaan, joka käsittelee 15–29-vuotiaiden henkirikoskuolemien uhreja.
Henkirikollisuuden määrä on vähentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana – nuoriin uhreihin kohdistuneiden henkirikosten määrä ei kuitenkaan ole viime vuosina laskenut siinä missä aikuisiin kohdistuva henkirikollisuus.
Tanskasen mukaan yleisin henkirikos Suomessa on sellainen, että sekä tekijä että uhri ovat keski-ikäisiä miehiä, jotka ovat käyttäneet alkoholia.
Nuorten kohdalla uhreilla on kuitenkin selvästi useammin yhteys huumeisiin. On myös hieman yleisempää, että henkirikoksen tekijä on nuorelle uhrille tuntematon, vaikka valtaosassa tapauksista tekijä on ollut uhrille tuttu.
Millaisia kynnyksiä nuorilla on hakeutua kasvokkaisiin palveluihin?
Valtakunnallisessa Sekasin-chatissä käytiin vuonna 2023 ennätykselliset 37 000 keskustelua nuorten kanssa. Määrä nousi edellisvuodesta lähes viidellä tuhannella. Joka kymmenennen yhteydenoton syynä oli itsetuhoisuus. Väitöskirjatutkija Alix Helferin mukaan itsetuhoisuus ilmeni keskusteluissa yleisimmin itsetuhoisina ajatuksina, itsetuhoisena käytöksenä sekä aikaisempana itsemurhayrityksenä.
Helferin mukaan nuorilla on tarvetta keskustella rankoistakin aiheista, mutta syitä sille, miksi nuori ei hakeudu kasvokkaisiin palveluihin haastavissa elämäntilanteissa on useita.
Syynä voivat olla esimerkiksi kynnys hakeutua palveluun. Nuoren voi esimerkiksi olla vaikea myöntää tilannettaan tai hän kokea, että ei halua tuottaa pettymystä vanhemmilleen tai läheisilleen. Palveluun hakeutumisen seurauksia voidaan myös pelätä, vaikkapa huostaanottoa.
Nuorella voi olla myös kynnyksiä päästä palveluihin: hän ei esimerkiksi tiedä, mistä hakea apua tai voi kokea, että matkan tai hinnan takia palvelu on hänen tavoittamattomissaan.
Yksi syy voivat olla kielteiset palvelukokemukset, kuten kokemukset siitä, että nuorta ei ole otettu tosissaan, kun hän on yrittänyt hakea apua.
Joskus chat toimii nuorelle kannattelevana tukipalveluna, kun saadut palvelut eivät tunnu riittäviltä, oikeanlaisilta tai väli kasvokkaisten käyntien välillä tuntuu liian pitkiltä.
Miten kulttuurinen muutos vaikuttaa nuorten itsetuhoisuuteen?
Yliopistotutkija Kati Kataja Tampereen yliopistosta muistutti, että mielenterveysongelmia hoidettaessa olisi tärkeää tunnistaa paremmin niitä sosiokulttuurisia olosuhteita, jotka altistavat mielenterveysongelmille ja lisäävät itsetuhoisuuden ja itsemurhien riskiä. Erimerkiksi erilaisten identiteettikriisien ja ulkopuolisuuden kokemusten merkitys itsemurhien taustalla on osoitettu monissa laadullisissa tutkimuksissa.
Katajan mukaan tällä hetkellä sosiaalista ja kulttuurista ilmapiiriä Suomessa määrittäviä ja nuorten tulevaisuuskuviin ja identiteetteihin vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi digitalisaatio, erityisesti sosiaalinen media, ajankohtaiset globaalit kriisit ja turvattomuus sekä demografinen rakenne ja julkisen talouden haasteet.
Myös professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta nosti esille sellaisia paineita, joita nuori tänä päivänä kohtaa. Esimerkiksi koulu-uudistus viestii nuorille, että hänen on yhä aiemmin tiedettävä, mihin haluaa ja sosiaalisen median ja itsensä brändäämisen tuottama paine voi olla valtava.
Pirkolan mukaan nuorten psyykkisten oireiden lisääntymisestä on signaaleja, mutta ei voida puhua niinkään mielenterveyskriisistä kuin maailman hallitsemattomista muutoksista ja palveluiden kriisistä, johon liittyy talouspoliittisia paineita ja ihmisten tarvitsevuuden muutoksia.
Ulos epätoivosta -hanke tutkii kohtalokkaita polkuja monitieteisesti ja myös nuoria huolellisesti kuunnellen, yrittäen tunnistaa tilastojen ja vallitsevien käsitysten takaa trendejä, riskitekijöitä ja auttamistahojen kehittämistarpeita. Pirkolan mukaan monenlaisen huonompiosaisuuden tunnistaminen ja käytössä olevien hajaantuneiden palveluiden yhteensovittaminen ovat näköpiirissä olevia kehittämismahdollisuuksia.
Kuuntele Kati Katajan ja Sami Pirkolan keskustelu teemasta Radio Suomessa:
Webinaarin esitysmateriaali
Pekka Hakkarainen: Avaussanat (.pdf)
Maiju Tanskanen: Nuorten henkirikoskuolemien erityispiirteet (.pdf)
Alix Helfer: Itsetuhoisuuden ilmeneminen nuorten anonyymissä chat-palvelussa (.pdf)
Sami Pirkola: Kommenttipuheenvuoro – Miten nuoret voivat? (.pdf)