Nykyinen nuorten itsemurhia tarkasteleva tutkimus on painottunut lähinnä psykiatrisiin ja yksilötason selityksiin. Tuore Ulos epätoivosta -hankkeessa julkaistu tutkimusartikkeli tuo esiin, että sosiaalitieteellinen näkökulma tarjoaa tärkeän lisän nuorten itsemurhien ymmärtämiseen.
Hankkeen tutkija Kati Katajan (Tampereen yliopisto) mukaan tutkimus nostaa esiin erityisesti nuorten elämän siirtymävaiheeseen liittyvät kiinnittymisen haasteet erilaisiin yhteisöihin, kun he etsivät omaa identiteettiään ja paikkaansa itsenäistyessään aikuisiksi yhteiskunnan jäseniksi.
”Joillekin nuorille uusien roolien ja merkityksellisen tulevaisuushorisontin löytyminen voi herättää ylitsepääsemättömältä tuntuvaa psyykkistä kipua, josta he etsivät ulospääsyä itsetuhoisin ajatuksin ja teoin”, Kataja sanoo.
”Yksilötason tarkastelua laajempi sosiaalisten ja kulttuuristen rakenteiden näkökulma täydentää lääketieteellistä tutkimusta ja voi tarjota uusia mahdollisuuksia itsemurhien ennaltaehkäisyyn ja palveluiden kehittämiseen”, hän jatkaa.
Tulokset osoittavat, että nuorten identiteetin rakentuminen tapahtuu sosiaalisessa kontekstissa, jossa yhteiskunnan rakenteet, roolit ja normit vaikuttavat siihen, millaisia mahdollisuuksia nuorilla on hahmottaa omaa paikkaansa. Identiteetin ristiriidat, kuten perheen toiveiden ja yhteiskunnan odotusten välinen jännite, voivat johtaa emotionaalisiin reaktioihin – kuten häpeään, toivottomuuteen tai stressiin – jotka liittyvät itsemurha-alttiuteen. Yksilötasolla koetuilla tunteilla on näin ollen sosiaaliset juuret, ja tätä dynamiikkaa on tärkeää tunnistaa nykyistä paremmin.
Sosiaaliset rakenteet voivat siten muodostaa nuorelle riskitekijöitä, mutta toisaalta positiiviset ihmissuhteet, kuten kannattelevat perhesuhteet ja yhteisöllinen tuki, voivat lisätä nuorten resilienssiä ja toimia suojaavina tekijöinä. Nuorten toipumista ja itsemurhien ehkäisyä tukevat sosiaaliset verkostot ovat keskeisiä myös hoito- ja palvelujärjestelmissä.
Young-lehdessä juuri julkaistu tutkimus on meta-analyysi 26 laadullisesta tutkimusartikkelista. Tutkimus tarjoaa arvokkaan panoksen nuorten itsemurhien yhteiskunnalliseen ymmärtämiseen, mutta rajautuu pitkälti länsimaiseen kontekstiin. Katajan mukaan tarvitaankin lisää kulttuurisesti moninaisempaa tutkimusta nuorten kokemuksista ja sosiaalisista rakenteista.