Huumekuolemien ehkäisy vaatii tahtoa ottaa käyttöön tehokkaita keinoja – Nordic Studies on Alcohol and Drugs -lehden teemanumero nostaa esiin huumekuolemien olosuhteita, palvelujärjestelmän kipukohtia ja läheisten kokemuksia 

Suomessa huumekuolleisuus on eurooppalaisittain korkealla tasolla. Esimerkiksi vuonna 2021 huumeisiin kuoli 79 henkilöä miljoonaa asukasta kohden, mikä on selvästi enemmän kuin EU:ssa keskimäärin (18 huumekuolemaa per 1 000 000 asukasta). Erityisesti nuorten kuolemat ovat lisääntyneet huolestuttavaa tahtia, sillä alle 25-vuotiaiden kuolleisuus on moninkertaistunut 2010-luvun lopulta alkaen.   

Nordic Studies on Alcohol and Drugs (NAD) -lehden uudessa teemanumerossa tarkastellaan huumeisiin liittyviä kuolemia sekä pohjoismaisesta (Suomi, Ruotsi, Norja) että skotlantilaisesta näkökulmasta. Teemanumerossa todetaan, että huumekuolemat ovat monisyinen ja edelleen vajavaisesti ymmärretty ilmiö, jolla on laaja-alaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia.  

Kuoleman riski kohonnut vuosia hoidon jälkeenkin – huomioitava hoidossa 

Teemanumeron rekisteritutkimukset Suomesta ja Ruotsista osoittavat, että päihdehoitoon hakeutuneiden kuolleisuusriski on muuta väestöä korkeampi ja päihteisiin liittyvä kuolemat ja itsemurhat ovat heillä yleisempiä kuin muut kuolemansyyt. Kuoleman riski säilyy koholla vuosia hoidon jälkeenkin, minkä vuoksi riittävän pitkäkestoinen jatkohoito sekä matala kynnys hoitoon palaamiselle ovat tärkeitä.   

Lisäksi ruotsalaisen rekisteritutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että myös korkeasti koulutetut voivat olla haavoittuvainen ryhmä: heidän riskinsä epätoivokuolemiin (huume- ja alkoholikuolemat sekä itsemurhat) oli hoitoon hakeutuneiden joukossa jopa korkeampi kuin matalammin koulutetuilla. Tutkijoiden mukaan tämä haastaa käsityksen siitä, että koulutus yksin suojaisi päihdehaitoilta.  

Nuorten huumekuolemia tarkastellut skotlantilaistutkimus puolestaan kuvaa epäonnistuneita palveluketjuja: lapsuuden traumojen, käyttäytymisen haasteiden ja mielenterveysongelmien rinnalla nuoret joutuvat navigoimaan pirstaleisessa järjestelmässä, joka ei kykene vastaamaan heidän tarpeisiinsa.  

Läheisten suru jää piiloon – stigma estää avun saamisen 

Teemanumeron artikkelit tuovat esiin myös läheisten kokemuksia. Sekä päihteitä käyttävät ihmiset, jotka ovat menettäneet ystävänsä, että huumeisiin kuolleiden sisarukset kertovat jäävänsä ilman tukea. Stigma ja häpeä estävät avun hakemista – toisinaan myös sen tarjoamista, eikä palveluja välttämättä ole edes saatavilla.   

Keinoja on – tahtoa tarvitaan 

Lisääntyneet huumekuolemat ovat aiheuttaneet huolta Suomessa ja erilaisia toimia huumekuolemien ehkäisyksi on tuotu esille. Valtion vuoden 2025 talousarviossa varattiin 10 miljoonaa euroa nuorten huumekuolemien ehkäisyyn, mikä on tärkeä toimi. Tämän lisäksi olisi tärkeää viedä eteenpäin laajaa keinovalikoimaa, joita on suositeltu esimerkiksi huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmän (HEAR) ja Onnettomuustutkintakeskus Otkesin julkaisuissa. 

Keskeisiä toimia olisivat esimerkiksi 

  • Kokeilu valvotuista käyttötiloista yliannostusten ehkäisemiseksi 
  • Laajempi ja nopeampi pääsy opioidikorvaushoitoon 
  • Mahdollisimman helppo pääsy terveysneuvontapalveluihin 
  • Kotiin vietävän naloksonin laaja jakelu 
  • Yhtenäinen, saumaton palvelupolku, joka yhdistää mielenterveyspalvelut, lastensuojelun, päihdehoidon ja sosiaalipalvelut 
  • Pitkäkestoiset hoito- ja jälkiseurantamallit, jotka eivät katkea motivaation vaihteluun 
  • Stigman vähentäminen ja henkilöstön koulutus, jotta apua hakevat kohdataan ilman moralisoivia asenteita 

Vaikka tutkimusnäyttöä tehokkaista ehkäisykeinoista on saatavilla, keinojen käyttöönotto Suomessa on edennyt hitaasti tai niitä ei ole haluttu ottaa käyttöön. Esimerkiksi käyttöhuoneita koskeva kansalaisaloite torjuttiin hiljattain eduskunnassa, ja samalla hallitus on tehnyt leikkauksia, jotka osuvat heikossa asemassa oleviin. Kyse on nyt ennen kaikkea poliittisesta rohkeudesta ja kyvystä viedä tutkimusnäyttö käytäntöön.  

Tutkijoiden viesti on yhteinen: huumekuolemien ehkäisy on paitsi kansanterveydellinen myös ihmisoikeuskysymys. Yliannostuskuolemat ovat estettävissä, mutta vain, jos yhteiskunta ottaa käyttöön laajasti eri keinoja ja kehittää toimivat palvelut myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville. 

Lue lisää: 

Nordic Studies on Alcohol and Drugs -lehden teemaosio Mortality and premature deaths related to drug use and addiction. NAD 2025; vol. 42: issue 5-6. https://journals.sagepub.com/toc/nada/42/5-6  

Sanna Kailanto & Inari Viskari (toim.) Huumekuolemien ehkäisyn Suomen malli – Toimenpide-ehdotuksia ja ohjeita käytännön toteutukseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Ohjaus 13/2023. Helsinki 2023. https://www.julkari.fi/handle/10024/147189  

OTKES. Nuor­ten ta­pa­tur­mai­set huu­me­kuo­le­mat vuon­na 2023. Tutkinnan tunnus: T2023-S1. S-julkaisu 1/2024. https://www.turvallisuustutkinta.fi/material/sites/otkes/otkes/5ky90dpes/T2023-S1_Nuorten_huumekuolemat_tutkintaselostus.pdf