Ulos epätoivosta -hankkeen nuorten vakavaan väkivaltaan keskittyneessä työpaketissa (TP3) käynnistimme nuorille vangeille suunnatun kyselyn yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa. Kyselyn kohderyhmää ovat alle 30-vuotiaina vankeusrangaistuksensa suorittamisen aloittaneet vapautumassa olevat vangit. Kyselyn ensituloksia tarkastellaan 200 ensimmäisen vastauksen valossa juuri julkaistussa tutkimusraportissa, mutta kyselyn kerääminen vankiloissa jatkuu edelleen.
Kyselyiden etu tutkimusaineistoina on tutkittavien subjektiivisten kokemusten tavoittaminen sekä sellaisen tiedon kerääminen, jota ei ole saatavilla viranomaisrekistereistä. Kyselyiden avulla saadaankin kattavampi kuva nuorten vankien väkivallan tekemisestä ja kokemisesta, huumausaineiden käytöstä sekä itsetuhoisuudesta.
Tuloksemme nostavat esiin sen, että monilla nuorilla vangeilla on sekä väkivaltakokemuksia, huumausaineiden käyttöä, että itsetuhoisuutta. Lähes 90 prosenttia vastaajista oli käyttänyt jotain huumausainetta 12 kuukautta ennen vankeusrangaistuksen alkua. Noin puolet oli käyttänyt huumeita pistämällä joskus elämässään (51 %) ja lähes yhtä moni oli ottanut joskus yliannostuksen (47 %). Vastaajista 41 prosenttia oli joskus vahingoittanut itseään ja viidesosalla oli taustalla vähintään yksi itsemurhayritys.
Niin ikään väkivallan tekeminen ja kokeminen oli vastaajien keskuudessa hyvin yleistä. Vastaajista 84 prosenttia kertoi joutuneensa vankilan ulkopuolella sellaisen väkivallan kohteeksi, josta oli seurannut vähintään mustelma tai ruhje. Hieman harvempi, 79 prosenttia, kertoi joskus tehneensä väkivaltaa, joka oli aiheuttanut uhrille vähintään vastaavanlaisen vamman. Väkivallan tekijä- ja uhrikokemukset ovatkin usein päällekkäisiä ja samat ihmiset sekä tekevät että kokevat muita enemmän väkivaltaa.
Kyselyssä kartoitimme myös vastaajien kokemuksia siitä, miten vankeus oli vaikuttanut heidän hyvinvointiinsa. Arviot olivat pääasiassa positiivisia. Yli puolet nuorista vangeista arvioi, että he olivat syöneet terveellisemmin vankeuden aikana (62 %) ja että vankeus oli parantanut heidän fyysistä terveyttään (59 %) sekä lisännyt liikuntaa (56 %). Huumausaineiden käytön vähenemisestä ilmoitti 68 prosenttia. Fyysisen ja psyykkisen terveyden koettu kohentuminen näkyi erityisesti huumausaineita käyttäneiden vastaajien keskuudessa, mikä voi liittyä esimerkiksi terveydenhuollon ja kuntoutuksen saatavuuteen sekä päihteidenkäytön taukoamiseen vankeuden aikana.
Nuorten vankien elämänkaaritutkimuksen myöhemmissä vaiheissa kyselyvastaukset yhdistetään laajoihin viranomaisrekisteritietoihin, joka mahdollistaa vankien subjektiivisten kokemusten sekä rekisteritiedon ja pitkittäisseurannan yhdistämisen. Sen avulla voidaankin tarkastella esimerkiksi sitä, onko subjektiivinen terveysvaikutuskokemus yhteydessä uusintarikollisuuteen tai sosiaaliseen integroitumiseen.
Saartenoja, K., Tanskanen, M., Suonpää, K., Raeste, A., & Kivivuori, J. (2026). Nuorten vankien elämänkaaritutkimus: Kyselyn kuvaus ja alustavia tuloksia (Katsauksia 77/2026). Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. http://hdl.handle.net/10138/626945